keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Ananasongelma

Jos on aloittelemassa vaikkapa kasvis/hedelmämehujen tai smoothieiden tekoa kannattaa lukea vieno varoituksen sana ananaksesta. Ananas on kiva makeuttaja joka tuo raikkautta ja trooppista makua erilaisiin vihannessörsselimehuihin, esimerkiksi itselläni tänään mehukoneesta puristui ulos ihan hyvän makuista persilja-porkkana-kaali-ananasmehua. Ongelma oli siinä että juomisen jälkeen suolistooni iski tosi epämukava tunne joka hetkittin yltyi suorastaan kramppaamiseksi ja tunteeksi kuin olisin nielaissut mehun mukana pari grillihiiltä.


Tämä on siitä erikoista että minulla on jonkinasteinen teräsmaha, ei sekään täydellinen ole mutta vatsani ei ole kuitenkaan taipuvainen kiukuttelemaan mistään sellaisesta joista monet ihmiset saavat oireita kuten valkoisista vehnäjauhoista. Tuoreananaksen syömisestä tulee kuitenkin aina sama reaktio jonka joka kerta unohdan! Tyhmästä päästä kärsii todellakin koko ruumis. 

Liiallinen ananaksen syönti kostautuu lähinnä siinä olevan Bromelaiini-entsyymin vuoksi.
Bromelaiini ei ole yksiselitteisesti huono juttu, sopivissa määrin se edistää ruoansulatusta ja hajoittaa proteiineja mutta liiallisissa määrin se aiheuttaa nimenomaan vatsakipuja. Bromelaiinia käytetäänkin proteiineja hajoittavan vaikutuksensa takia papaijan papaiinin kanssa lihatuoteiden mureuttajana! Siksi helposti seuraa mm. kieli- ja suukipuja liiallisen ananaksensyönnin jälkeen ilman että olisi kuitenkaan kyse allergiasta.

En haluaisi olla paha...

Paljonko on liian paljon ananasta? Se varmasti vaihtelee riippuen ihmisestä ja ananaksen koosta mutta kokemuksella voin sanoa että kokonaisen ananaksen syöminen tyhjään vatsaan takaa muhevat mahakivut.
 Puolikas ananas aiheuttaa itselleni näköjään saman vaikutuksen mutta 1/3 tai vähemmän tuntuu istuvan vatsaan aika sievästi, erityisesti jos syö samalla jotain muuta. Ananaksen maku on sitäpaitsi melko voimakas eikä sitä tarvitakaan paljon.

Kirjoitin muuten tähän kirjoitukseen sanan ananas parikymmentä kertaa. Eräs ikävähkö lapsuudenmuistoistani on iltapäivä jolloin uutena ekaluokkalaisena koululaisena raadoin läksyjeni äärellä. Sana ananas oli jotain aivan mahdotonta!  Itkin, huusin ja elämä oli tuskaa. Ananaksen kirjaimet ja koko sana oli ihan mahdoton lukea! Ja totta on, onhan ananas sanana hankala ja kummallinen jos ei osaa lukea.

Tämän äärellä todella kärsittiin!

Tänään kirjoitan ananaksen tietysti ihan helposti ja tässä onkin hyvä nähdä muistutus siitä mikä on pitkäkestoisen toiston ja harjoituksen merkitys ihan kaikessa. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Yritän pitää tämän mielessä aina silloin kun mieleeni tulee vaikkapa jonkinlainen kadehtiva ajatus tyyliin "olisipa hienoa jos minäkin osaisin..." "jospa vain tuo onnistuisikin" jne. Tämän blogin tarkoituksena on auttaa minua kiinnittämään huomioni mm. erilaisiin ajatusmalleihini ja eräs vahva sellainen on tosiaan tuo "ei kannata edes yrittää koska joku muu tekee asian paljon paremmin kuitenkin"-ajatus.

Yritän siis silloin ajatella ananasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti